Uutiset & Artikkelit

27.07.2021 09:20
Vilpasvikings.fi

Historian osa 36: Hirttonarua ja porkkanoita korvissa

Vilppaan kausi 2003-2004 jatkuu joulukuun pimeydessä. Tommi Koskisen miehistö pelasi upean marraskuun ja voitti seitsemästä ottelustaan kuusi. Mukaan mahtui maukkaat voitot SM-sarjan suosikeista Kouvoista, Kotkasta ja Hongasta ja Ilpo Jalosen sanoin "kaupungilla ei paljon kuittailua kuulu". Joulukuu jatkui voittoisana ja joukkue killui mukavasti sarjan nelosena. Nyt jatketaan runkosarjan loppuun asti.

Coach Koskisen varsin nimettömällä ryhmällä oli mukava tapa hoitaa niukat voitot kotiin ja niin tapahtui heti joulukuun aluksi Pyrbasketia vastaankin. Hyvään lentoon päässyt Joe Williams rankaisi tamperelaisia 35 pisteellä niukassa 85-86 vierasvoitossa. Kotijoukoista Lynn Washington teki miehekkäät tilastot 34/12.
- Williams voi olla välillä näkymättömissä, mutta kun voitosta aletaan pelaamaan, hän on se johon luotan silloin eniten, paljasti Koskinen.
Toinen voitto otettiin Salohallissa BC Jyväskylästä 78-72 ja viikingit vahvistivat viitossijaansa voittosaldolla 11/5. Williams (26/7) jatkoi hyviä otteitaan ja Ilpo Jalonen (10/2) iski kaksi tärkeää kolmosta loppuhetkille.
- Joskus käy joulu omallekin kohdalle, virnuili pitkää peräkkäisotteluiden putkeaan jatkanut Jalonen.
Makeaa ei kuitenkaan saatu mahan täydeltä, sillä Karkkilan Team Componenta kävi hakemassa pisteet Salohallista 67-70. Voitti, vaikka namukylän vahvistukset voitiin laittaa lainausmerkkeihin. Jenkki John Green sai sentään aikaan 9/7, EU-miehet Maurice Carter 5/0 ja Stephen Barnes 0/6. Voiton takana olivatkin voittokolmosen ladannut Ville Tuominen (18/5), Mikko Erola (15/2) sekä uutta nousua tekevä Erik Iltanen (12/4).

Palataan hieman tarkemmin tapaukseen Erik Iltanen. "Eetu" oli Salon Palloilijoiden kasvatti, joka liittyi viikinkeihin 17-vuotiaana heti Vilppaan toisella SM-sarjakaudella 1997-1998. Nuorisotähti Iltanen ehti pelaamaan 11 maaottelua 20-vuotiaiden paidassa sekä 14 maaottelua A-pojissa ja hän pelasi Vilpas-paidassa kuusi kautta ennen siirtymistä Karkkilan univormuun ja pääsponsori Team Componentan tehtaille.
- Viime kauden jälkeen oli selvää, etten tule Vilppaassa jatkamaan. Soitin piruuttani Hakamaan Timpalle ja hän innostui ajatuksesta. Sorvasimme kahden vuoden sopimuksen ja Karkkilaan oli helppo tulla Mikko Erolan ja Ville Tuomisen myötä, totesi Iltanen.
Hakamaalla oli selkeä käsitys Eetusta.
- Hölmöilyt on hölmöilty ja Eetu on ollut kuin uudesti syntynyt. Aiemmin saattoi epäonnistumisen jälkeen pukukopin ovet paukkua, mutta nyt hän pystyy penkkikomennuksenkin jälkeen kokoamaan itsensä, kiitteli Hakamaa.
Tulisieluinen Iltanen oli rauhoittunut, vai oliko?
- Pakkohan sitä on välillä ulkona käydä. Päähän siinä muuten räjähtää ellei elämässä ole muuta kuin koripalloa, virnisti Eetu, joka toimii nykyään Kiikala Steel Works Oy:n toimitusjohtajana ja pyörittää nousussa olevaa konepajatoimintaa Salossa.



Seuraavaksi Vilpas matkasi Vakka-Suomeen Korihaiden vieraaksi ja sarjajumbo jäi täysin vastaantulijaksi, kuten loppunumerot 68-94 osoittivat. Jukka Kataja ilotteli 27 pisteen edestä.
- Meidän hyökkäyspeli oli tänään ihan erilaista kuin parissa viime pelissä. Jaksettiin keskittyä ja asenne oli kunnossa. Vedimme parit kovat treenit ja ilmeisesti se irrotti karstoja kropasta, kiitteli Koskinen joukkojaan.
Joulutauko häämötti edessä ja viimeinen peli käytiin kotona suosikki Honkaa vastaan. Honka oli kovassa kyydissä Euroopan liigassa ja espoolaiset olivat juuri hävinneet BC Kiovalle 80-67. Kymmenestä europelistään Honka oli voittanut vain yhden, mutta SM-sarjassa se oli juuri pakottanut BC Jyväskylän SM-sarjan kyseenalaiseen ennätykseen. Honka jätti keskisuomalaiset kaikkien aikojen pienimpään pistemäärään 73-47 voitossa 24 sekunnin heittosäännön aikana.
Salossa Honka ei antanut Vilppaalle mitään saumaa vaan viiletti 73-91 voittoon. 208-senttinen Steve Rich (26/18) dominoi molemmissa päissä korinalustoja ja Shawn Huff säesti 19 pisteellä. Joe Williamsilla (11/8) ja Marco Sandersilla (6/2) oli ilmeisesti toinen jalka jo USA:n joululennolla ja ilonaiheiksi jäivätkin Jalosen 17 pistettä, Timo Humalamäen (7/2) uusi piste-ennätys sekä Kimmo Tuomen (2/0) ensimmäiset minuutit SM-sarjassa.

Joulutauolle mentiin Namika Lahden (13/4) johdossa ja niskaan hengittivät KTP (13/6), PuHu (12/5) ja LrNMKY (12/6). Vilpas (12/7) oli mukavasti viidentenä ennen Katajaa (11/7), Kouvoja (11/8) ja Honkaa (9/6). Salolaisten kauteen mahtui vain kaksi "romahdusta" eli 21 pisteen tappio Äänekoskella ja Honka-päätös (-18) kotona. Henkisestä kantista kertoi puolestaan niukat yhden pisteen voitot Kouvoista, Kotkasta ja Pyrbasketista. Vaikka heittopeli ontui läpi syksyn, 74.5 päästettyä pistettä antoivat mahdollisuuden voittaa.
Sarjan puolivälissä nähtiin sellainen harvinaisuus, että SM-sarjan pistetilastoa johti suomalaispelaaja - Lappeenrannan Pasi Riihelä, 25.3 pinnaa per peli! Levyriykkösenä oli Karkkilan John Ford (11.5) ja Vilppaan Joe Williams oli pisteissä sijalla 11 (18.4) ja levyissä kahdeksas (10.1).
Tommi Koskinen oli varsin tyytyväinen joukkueensa syyskauteen ja vahvistukset olivat valmentajan mieleen.
- Molemmat ovat joukkuepelaajia ja likaisen työn tekijöitä, jotka sopivat pelityyliimme. Williams oli tasaisen varma koko syksyn ja mies pelasi alle kykyjensä kahdessa pelissä. Sandersin (14.1/7.7) kropassa on paljon potentiaalia ja uskon, että hän pääsee keväällä irti arkuudestaan. Sarjan paras pelaaja on ollut mielestäni Jyväskylän uskomattoman monipuolinen Glenn Stokes ja Pyrbasketin Lynn Washington on ollut myös hyvä, Koskinen pohti.
- Pelasimme syksyllä neljä peliä, jotka luovutimme vastustajalle liian aikaisin. Henkisesti kovempina voisimme olla nyt sarjakakkosia. Olemme Marcon kanssa viihtyneet hyvin Salossa ja PlayStation on kova sana kentän ulkopuolella. Olemme käyneet pari kertaa kaupungin yöelämässä ja ulos pitää lähteä 31. joulukuuta. Olen kuullut, että suomalaiset osaavat ottaa ilon irti vuoden vaihtumisesta ja ne karnevaalit on nähtävä, tuumi joululomalta Saloon palannut Joe Williams.

Vilppaan Mikko Arosilta näytti osaamistaan myös koriskentän ulkopuolella. Arosilta voitti nimittäin ensimmäistä kertaa järjestetyn Salon epävirallisen pöytäjääkiekon mestaruuden, "Molly Cupin". Finaalissa kaatui Salkkarin urheilutoimittaja Paul Lipiäinen.
Maajoukkueen päävalmentaja Ari Tammivaara valitsi edustusmiehistön Latvian Baltic Cupiin ja ryhmään pääsi myös Vilppaan kippari Jukka Kataja. Muut valitut olivat Shawn Huff, Ville Kaunisto, Anssi Kinnaslampi, Sami Lehtoranta, Olli Nikitin, Timo Parviainen, Aki Ulander, Petri Virtanen ja Heikki Zitting.
Koripalloliitto valitsi entiseen tapaan aina "Kuukauden pelaajan" ja joulukuun kunnian sai Kouvojen Ville Kaunisto. Lokakuussa palkinnon pokkasi Lappeenrannan Pasi Riihelä, marraskuussa Katajan Shawn Swords. SM-sarja oli tuohon aikaan melkoinen nuorten sarja, sillä 30 vuoden paalun oli saavuttanut vain kuusi pelaajaa: Pasi Kauha, Jukka Toijala, Johan Wickholm, Mikko Erola, Lari Kangas ja kätensä joulukuussa murtanut Erkko Ojala. Seitsemäs näki päivänvalon sitten kevätkaudella, kun Jyri Lehtonen teki paluun Suomeen ja Honkaan Espanjan Melillasta.
- Melillassa vaihtui valmentaja ja uusi koutsi laittoi minut pelaamaan kolmospaikkaa. Kun kuulin, että Steve Rich liittyi Honkaan, otin itse yhteyttä Espooseen. Halusin pelata joukkueessa, joka taistelee mestaruudesta, kertoi 63 maaottelun Lehtonen.
Porvoon Tarmossa tehtiin liikkeitä tauon aikana. Nilkkaleikkauksessa käynyt Gyasi Cline-Heard vapautettiin sopimuksesta ja tilanne tuli Daryl Greene. Myös EU-pelaaja Cecil Egwuatu sai lähteä ja tontin paikkasi Kotkasta kenkää saanut Keith Vassell.
Salossa pelasi tuohon aikaan peräti neljä joukkuetta pääsarjatasolla ja Salon Seudun Sanomat antoi joulutodistuksen arvosanat kaikille. Vilpas sai Salkkarilta syyskaudesta arvosanan 9, lentopallon Suomen cupin voittanut Kari Raatikaisen luotsaama Piivolley 9.5, naisten puolella Tomi Lemminkäisen nuorekas Salon Viesti 8.5 ja Keijo Vihavaisen Someron Pallo 8.

Kevätkausi alkoi salolaisittain mukavasti, kun Huima kaatui Äänekoskella 79-83. Ja vieläpä ilman käsivammaista Erkko Ojalaa ja Jukka Katajaa, joka sai Riikan maajoukkuereissulla pahan jännetuppitulehduksen. Huima oli vaihtanut jälleen EU-pelaajaa ja nyt paitaa kantoi britti Paul Howard. Vilpasta auttoi voittoon Harry Harrisonin ohisutimat neljä vapaaheittoa loppuhetkillä.
Sen sijaan Kotkan reissusta tuli täydellinen katastrofi. Vahvan kauden pelannut KTP antoi ilman Jukka Katajaa pelanneelle Vilppaalle sellaisen selkäsaunan, että loppunumerot ovat edelleenkin voimassa viikinkien historiassa. KTP marssi Roope Mäkelän (32/4) johdolla 125-71 murskavoittoon Marco Sandersin 29 pisteestä huolimatta.
- Tämä on vaan niitä hetkiä, joihin valmentaja joskus joutuu. Ikinä en ole ollut mukana tällaisessa pelissä, jossa toinen pelaa kuin unelma ja toista ei kiinnosta mikään. Niilo Merilän viisi pistettä oli ainoa positiivinen asia, ruoti Koskinen.
Katajan poissaolo näkyi vahvasti salolaisten pelissä ja seuraava tappio tuli kotona jumbo Korihaille 70-72. Tommi Koskinen oli ihmeissään surkeatasoisen pelin jälkeen.
- Taidan tästä lähteä hakemaan narua, en ole ollut koskaan näin turhautunut. Tämä joukkue on kuin lammaslauma ja itse olen kuin lammaskoira joka yrittää haukkua ja mäkättää. Lukko ei tunnu aukeavan hyvällä eikä pahalla. Vedettiin parit kovemmat treenit ja jalat tulivat kipeiksi. Kun treenattiin pelitilanteita, kaverit olivat ikäviä kun ottivat kovempaa. Kaikki keinot on jo käytetty ja luulin aallonpohjan olleen Kotkassa. Koripallo tuntuu olevan meidän pelaajille vain kiva harrastus, kun joku maksaa salit ja vehkeet, puhisi Koskinen.
Kolmas tappio putkeen tuli Pyrbasketilta Pyynikillä 87-60 eikä edes Jukka Katajan (15/6) paluu parketille auttanut.
- Alku oli hyvä, mutta sitten aloimme hätäillä ja heitettiin huonoista paikoista. Nyt on tärkeää löytää peli-ilo takaisin. Voin olla johtaja, mutta en halua ottaa liian isoa roolia itselleni. Kaikkien pitää petrata, mutta haudanvakavaa homma ei saa olla, Kataja pohti.
Koripalloliitossa kyti skandaalinpoikanen, kun Karjalainen ja Aamulehti ehtivät julkaista uuden päävalmentajan nimen ennen allekirjoitusta. Bundesliigassa kouliintuneen Henrik Dettmannin nimi vuoti julkisuuteen liian aikaisin.
Kauden ensimmäinen tripla-tupla näki päivänvalon, kun Pyrbasketin Brian Clifford urakoi Honkaa vastaan tilastorivin 16/14/13 syöttöä. Se oli SM-sarjan kolmoistupla numero 11 vuodesta 1998 alkaen. Aiemmin samaan olivat yltäneet Vilppaan Faisal Abraham kolmesti (1998, 1999), Korihaiden Alex Austin (2000), Karkkilan Harry Harrison (2000), Lahden Marcus Grant kahdesti (2000,2001), Katajan Andre Foreman (2002), Forssan Harry Harrison (2003) sekä Kouvojen Kenneth Price (2003). Tammikuun pelaajaksi liitto valitsi Korihaiden William McFarlanin (25.9/13.3).

Vilpas sai tappioputkensa poikki kärkiporukka Namika Lahtea vastaan. Numerot 85-59 Salohallista kertoivat, että muodonmuutos oli valtaisa. Joe Williams (32/11) oli kentän kingi ja Monte Cummings (6/10) puolustettiin täydellisesti pois pelistä. Koripalloa seuraava Suomi sai tv-kameroiden edessä todistaa, miten hyvin Salohallissa asiat hoidetaan Markku Koiviston (17/7) donkattua loppuhetkillä korilevyn säpäleiksi. Uusi kori hoidettiin paikalle muutamassa minuutissa ja ottelu saatiin viedä loppuun asti vain pienellä tauolla. Hyvää työtä, Salohallin henkilökunta!
Pussihukat tuntui olevan Vilppaalle edelleen vaikea vastus ja kauden 11. tappio oli tosiasia Vantaalla lukemin 93-76. Sami Lähteenlahden iskiasvaiva piti miehen sivussa ja Koskinen joutui muokkaamaan viisikkoaan uuteen uskoon. Hän nosti Mika Vesterisen (6/3) aloitukseen ja siirsi Jukka Katajan (19/7) pointin paikalle. Toisen puoliajan 28 pistettä ei riittänyt voittoon.


Voiton vuoro oli sitten kotona Porvoota vastaan. Pelätty koritykki Daryl Greene oli juuri tykittänyt Honkaa vastaan 42 pistettä ja Salossa mies onnistui 26 pisteen edestä ja Vilpas voitti 87-84.
- Ensimmäistä kertaa molemmat vahvistukset onnistuivat samassa pelissä, kiitteli Koskinen Williamsia (28/5) ja Sandersia (25/11).
Tiukat pelit jatkuivat Salohallissa Lappeenrannan Namikaa vastaan. Sami Lähteenlahti (13/1) upotti kaksi kovaa kolmosta loppuhetkillä, Pasi Riihelän pimentäneen Williamsin 29 pistettä tulivat tarpeeseen ja voittokorin nosti Marco Sanders (15/7).

Sitten helmikuun puolelle. Joku on joskus sanonut, että jos haluat mestaruuden, palkkaa Marcus Grant. Puheet miehen taidoista tulivat jälleen kerran esiin Vilppaan otettua kuokkaan Kouvoilta kotihallissaan 66-67. Peli meni jatkoajalle Ilpo Jalosen tasoituksella 0,3 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä, mutta ekstrajakson viimeisellä sekunnilla Lahti pelasi pallon Grantin käsiin ja mies nousi kulmasta ottelun ratkaisseen ahtaaseen hyppyheittoon.
- Ei ollut uusi asia, että pallo pelataan juuri hänelle. Rikkoakaan ei voinut, koska joukkuevirheet olivat täynnä. Grantin suoritus oli vaan yksinkertaisesti kova ja siinä nähtiin syy, miksi hän on Suomessa vuodesta toiseen. Totta kai nyt on hapan tunne, mutta pystyimme pelaamaan tasapäisesti mestarisuosikkia vastaan. Jalonen ja Ojala puolustivat erinomaisesti Toijalan (0/5) pimentoon, mutta Grantin (22/5) ja Kauniston (21/14) emme enää onnistuneet. Selkävaivaista Lähteenlahtea olisi tänään tarvittu, harmitteli Koskinen.


Vilpas oli valahtanut pudotuspeliviivalle kahdeksanneksi, mutta ero yhdeksäntenä olevaan Pyrbasketiin oli yhä kahdeksan pistettä. Eli suurta hätää ei ollut. Ongelmia tuotti kuitenkin joukkueen terveystilanne. Jatkuvasti flunssaillut Jukka Kataja oli antibioottikuurilla, Sami Lähteenlahti kärsi välilevyongelmista, Mikko Arosilta pelasi minkä polvikivuiltaan pystyi ja Marco Sanders kävi nenän polyyppileikkauksessa.
Ei siis ihme, että pitkästä Joensuun reissusta tuli täyslimbo. Vilpas lähti itärajalle aamukuudelta vain kahdeksan pelaajan voimin ja Kataja pyöritti helpon 80-57 voiton. Ainoa merkittävä asia oli Ilpo Jalosen 300. peräkkäinen ottelu SM-sarjassa. Jalosen putki alkoi 12.10.1996 eikä Salon teräsmies ollut sen jälkeen kertaakaan poissa kokoonpanosta. Kova jätkä!
- Hyökkäyspäässä vain seistiin ja vieläpä aivan väärillä pelipaikoilla. Minun filosofiani on, että jos pelaajia ei kiinnosta, siinä on valmentajana turha alkaa sankaria leikkimään. Williamsilla taisi olla porkkanat korvissa, kun hän ei kuullut mitään käskyjä kentälle vaikka millä kielellä yritti sanoa. Aika naurettava esitys meiltä, Koskinen kommentoi pakollista reissua.

Miten runkosarja lopulta päätyi? Pitikö viikinkilauma pudotuspelipaikkansa? Löytyikö Williamsin korvista porkkanoita? Kuka putosi divariin ja ketkä lähtivät karsimaan? Matkaa playoffeihin oli yhdeksän ottelun verran ja loppukauteen palataan osassa 37. Pysykää kanavalla.

 

 

Liity postituslistalle

Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan laatikkoon ja klikkaa Liity postituslistalle -painiketta!

Yhteistyökumppanit