Uutiset & Artikkelit

13.09.2020 15:21
Vilpasvikings.fi

Historia juttusarjan osa 22: Sami Laaksosesta Vilppaan joululahja

Sami Laaksonen teki paluun Vilpas paitaan joulukuussa 2000. Kuva SSS arkisto.

 

Palataan pienen hiljaiselon jälkeen Vilppaan liigahistoriassa kauteen 2000-2001. Syksyn maajoukkuetauko oli takana ja Vilpas julkaisi joulun alla todellisen uutispommin. Syyskauden Namika Turussa I divisioonaa tahkonnut maajoukkueratsu Sami Laaksonen solmi loppukauden sopimuksen kasvattajaseuransa kanssa. Laaksosen paluu Saloon seitsemän vuoden evakkoretken jälkeen nosti Vilppaan osakkeet kohtuullisen korkealle kevään ratkaisupelejä ajatellen.

 

Edellisen kerran "Sämpy" edusti Vilpasta kaudella 1992-1993, jolloin hän juhli kavereiden kanssa A-poikien Suomen mestaruutta. Sen jälkeen Laurin lukiolaisen tie vei TuNMKY:n paitaan ja sieltä Kouvoihin, Ruotsin Jämtlandiin, takaisin Kouvoihin ja Piilosetiin. Talousvaikeudet pudottivat turkulaisseuran porrasta alemmaksi ja samalla nimi muuttui Namika Turuksi.

- Odotan Samilta ennen kaikkea johtajuutta, taistelua ja koreja. Sami ei ole varsinainen sentteri, mutta hän on silti hyvin vahva korin alla ja erinomainen allround-pelaaja, iloitsi Bernard Harris.

Siirto tarkoitti, että nyt Benkulla oli mahdollisuus melkoiseen tukkeeseen korin alle. Siitä pitivät huolen kvartetti Laaksonen, Coley, Kotti ja Praznovsky.

26-vuotias Laaksonen myönsi, että syksy Turussa oli vaikea. 

- Pääsyy seuravaihtoon oli sarjan taso. En ole suinkaan jäähdyttelemässä koripalloilijana ja totuus on, ettei I divisioonasta nousta ilman jenkkivahvistuksia. Jos meillä olisi ollut edes yksi amerikkalainen, tilanne olisi voinut olla toinen. Yhden ottelun pelasin jopa takamiehenä. Siirto osui hyvään paikkaan, sillä nyt ehdin joulupyhinä sopeutua porukkaan, totesi vanhaan kotikaupunkiinsa palannut Sami.

Samalla seura vahvisti, että potkuhuhujen alla pitkään pelannut William Coley jatkaa joukkueessa ja näin jälkikäteen siinä tehtiin aivan oikea päätös. Kapteeni-Coley paransi otteitaan pitkin kevättä ja teki muuten harvinaisen tempun kipparin ominaisuudessa. Pudotuspelien alkaessa mies marssi kauppaan ja osti omasta kukkarostaan koko joukkueelle yhtenäiset mustat pelisukat! Way to go, Will!  

 

William Coley. Kuva SSS arkisto.

Itse asiassa Coleyn jääminen oli Sami Laaksosen "ansiota". Seurajohto päätti, että mikäli Laaksonen jää haaviin, Coley jatkaa. Toinen vaihtoehto oli, että ellei Laaksonen tule, houkutellaan Olli Breilin jatkamaan ja Coleylle mietitään korvaajaa. Kolmas vaihtoehto oli, että elleivät Laaksonen ja Breilin natsaa, Coleyn paikalle haetaan uusi mies. Totuuden nimissä Vilpas ehti jo lähettämään tarjousehdotuksen Gary Williamsille, mutta siihen ei koskaan tullut vastausta. Faxiaikana kaikki oli mahdollista... 

 

Sami Laaksosen avauspeli ei osunut karenssisäännön vuoksi vielä Lahtea vastaan ja pelaajapulassa Suomi-Ruotsi -liigassa kauden debyyttinsä tehnyt Olli Breilin jatkoi SM-uraansa vielä yhden pelin verran. Tarvetta isoon päähän tosiaan oli, sillä Karkkilaa vastaan nilkkansa vääntänyt Praznovsky  kävi magneettikuvissa, mutta kaikkien onneksi murtumaa ei löytynyt.

Voittopelissä (78-70) sarjakärki Namika Lahtea vastaan Vilppaan penkillä istuivat Praznovsky, Nikula ja Laaksonen, joten tulevaisuus näytti varsin ruusuiselta ja potentiaaliselta ... 

Ennen tammikuun SM-avausta Vilpas jatkoi pelejään SuRu-liigassa ja Salohallin avaruutta pääsivät ihastelemaan länsinaapurit M7 Borås ja Sundsvall Dragons. Borås kaatui lauantaina ilman Praznovskya 89-82 William Coleyn ja John McDonaldin iskiessä 24 pinnaa mieheen. Keväällä SM-uransa lopettanut Olli Breilin hoiteli tonttinsa vanhasta muistista ja Mikko Arosilta (13) jatkoi vahvoja otteitaan.

Sunnuntaina liigajohtaja Sundsvall oli parempi 87-92. Säkylän mies Erik Iltanen kuritti kärkiporukkaa 21 pisteellä ja hätiin kutsuttu Breilin upotti sataprosenttisella heittopelillään 11 pistettä.

- Piti näyttää pojille, miten heitto kulkee. Nyt jatketaan kautta III divisioonassa, virnisti "Pate" onnistuneen illan jälkeen.

 

Takaisin SM-parketille. Salolaissuosikki Chris Cameron palasi Suomen kentille, mutta tällä kertaa KTP:n riveihin. Eikä ihme, sillä Vilppaan miehethän ovat vuosien varrella kelvanneet hyvin Kymijoen alajuoksulle. Pakko paljastaa, että seurajohdolla oli Cameronin puhelinnumero edelleen pöydällä, mutta tällä kertaa siihen ei tarvinnut soittaa.

Neljän päivän joulutauon jälkeen viikinkien kevätkausi käynnistyi kovimmalla mahdollisella tavalla eli Hongan vieraana Espoossa. Harris sai nilkkavaivaisen Praznovskyn takaisin rosteriin, mutta kyyti oli silti kylmää. Honka johti parhaimmillaan 30 pisteellä ja vei pisteet 114-98. Espoolaiset pimensivät Vilppaan pelinjohdon (McDonald) täydellisesti ja Sami Laaksosen debyytti alkoi tehoilla 14/4. Hongan uusi 208-senttinen bosnialaissentteri Mladan Silobad aloitti uransa numeroina 16/2.

- Pihalla oltiin. Oli outoa tulla takaisin pääsarjaan, sillä tempo oli aivan toinen kuin divarissa. Tulevissa peleissä Ruotsissa on hyvä harjoitella joukkuepeliä, totesi Laaksonen.  

Treeniä tulikin viikonlopun Ruotsin kiertueella, joka keskittyi tällä kertaa Tukholman lähistölle. Ilman USA:ssa yliopistonsa palkittavana ollutta Harrisia reissussa ollut Vilpas hävisi lauantaina Södertälje Kingsille 103-83 ja sunnuntaina Tukholman Alvik oli parempi 113-94. Ruotsalainen hipaisuihin keskittyvä tuomarilinja aiheutti jälleen kerran ihmetystä salolaisleirissä. Laaksonen oli ruotsinmaalla Vilppaan ykkönen. 

Suomi-Ruotsi -liiga herätti kahdenlaisia tunteita molemmin puolin Pohjanlahtea. Seurat (Pyrbasket, Kouvot, Componenta ja Vilpas) saivat kahdeksan kansainvälistä ottelua varsin pienellä rahallisella panostuksella ja pelit olivat hyvätasoisia sekä pelaajia motivoivia. Yleisöä kansainvälinen sarja ei juurikaan kiinnostanut. Vilppaan katsojakeskiarvo oli liigan huippua, mutta sekin jäi 300 katsojaan eli sarja ei todellakaan ollut kultakaivos seuroille. Onneksi kustannukset jäivät myös pieniksi ja ne saatiin katettua lipputuloilla ja yhteistyökumppaneilla. Vilpas arvioi, että osallistuminen sarjaan maksoi noin 50 000 markkaa.

  

SM-sarja jatkui heti seuraavalla viikolla ja McDonald nousi takaisin omalle tasolleen kotihallissa Korihaita vastaan upottamalla 24 pistettä. Kippari-Coley (23/11 ) jatkoi hyviä esityksiään ja ensiesiintymisensä kotiyleisön edessä tehnyt Laaksonen nosteli korin alta 12 pinnaa. Laaksosen avauspeli houkutteli hallille kauden ennätysyleisön, 1200 katsojaa.

 

 

- Minulla oli tiettyjä hahmottamisvaikeuksia, koska en ole koskaan pelannut joukkueessa, jossa on minun lisäkseni kolme noin isoa miestä, kertoi joulun alla ohjelmistoasiantuntijaksi valmistunut Laaksonen. Erkki Saariston luotsaaman Korihaiden ykkönen oli 21 pistettä nakuttanut Olli Kekkonen.

Siitä alkoi kuitenkin seitsemän ottelua kestänyt voittoputki ja seuraavaksi Vilppaan jalkoihin jäi KTP Karhuvuoressa 77-95. Salolaisittain mielenkiintoisin asia oli Chris Cameronin nykykunto eikä se huonolta näyttänyt. Pientä puskemista oli, mutta tilastoihin kertyi normaalit 26 pistettä. Peli oli avauskympin jälkeen jo numeroissa 8-24 ja Kotkan pisteistä kuusi tuli vapariviivalta. Eipä ollut tulisieluinen Eero Saarinen tyytyväinen! Vilppaan moottorina toimi jälleen liukas McDonald 32 pisteellä.

- Pelasimme nyt pitkällä viisikolla kauden parhaat 10 minuuttia ja opimme varmasti pelaamaan paremmin yhteen, kun Laaksonen pääsee kuvioihin mukaan, pohti Harris.

 

Kolmas voitto putkeen irtosi aina vaikealta Pyynikiltä, kun sarjakakkonen Pyrbasket kaatui 81-85. Voitto oli Vilppaalle neljän pisteen arvoinen, sillä se oli samalla SuRu-liigan peli ja voiton arvoa nosti, että se oli Pyrbasketin ensimmäinen kotitappio kauden aikana. John McDonald nousi ratkaisijaksi upottamalla loppuhetkillä neljä vapaaheittoa sisään. Ottelu oli vielä 24 sekuntia ennen loppua tasan 81-81, mutta Tero Minetti rikkoi McDonaldia ja ero kasvoi kahteen. Tamperelaisten heitettyä ohi heidän oli pakko rikkoa uudelleen takamiestä ja McDonald heitti loppunumerot 81-85. Tästä oli hyvä siirtyä maajoukkuetauolle, jolla Suomi kohtaisi vieraskentillä Bosnia-Hertsegovinan ja Hollannin.

Sarjajohtaja Lahdesta saatiin ikäviä uutisia, sillä Sami Lehtorannan lisäksi joukkue menetti sairaslistalle polvensa vääntäneen Marcus Grantin. Jenkin polvi meni leikkaukseen ja korvaajaksi hankittiin tuttu mies Andre Foreman. Maajoukkue hävisi molemmat vieraspelinsä ja Aaron McCarthylle alettiin hakea seuraajaa. Sama tilanne tulisi vastaan myös Vilppaassa, sillä Bernard Harris ilmoitti jo tässä vaiheessa, että kuluva kausi olisi hänen viimeinen Vilppaan peräsimessä.

 

Maajoukkuetauolle mentäessä Vilpas oli sarjan paras levypallojoukkue 39.5 irtopallon keskiarvolla. Erikoista oli, että mestarisuosikki Honka oli sarjan heikoin levypallojoukkue (30.5). Henkilökohtaista tilastoa johti Korihaiden Luke Lloyd (16.3). Vilppaan epäonnensoturi oli Jarno Nikula, jonka palveluista Vilpas oli saanut nauttia vain kahdeksan ottelun verran. Sitkeä nivusvamma piti miehen sivussa marraskuun alusta lähtien.

- Jos nivunen napsahtaa vielä kerran, kausi saattaa olla siinä. Kortisonia on annettu jo neljä kertaa. Lääkäri on antanut jo luvan lenkkeilyyn ja toivottavasti pelilupakin tulee jossain vaiheessa, pohti parhaimmillaan 21 pistettä heittänyt Nikula. Toive oli lopulta turha, sillä tarkkakätisen takamiehen kausi päättyi helmikuiseen ranteen murtumiseen. 

 

Viikinkien voittoputki jatkui juuri Nikulan kasvattajaseura Korihaista 85-80 ja viides putkivoitto tuli sarjanousija SäyRistä 96-84. Riento roikkui Pekka Markkasen avulla mukana avauspuolikkaan, mutta Mikko Arosillan 16 pisteellä Vilpas porskutti kotivoittoon. 

- Tiesimme, että Vilppaalla on paljon ratkaisijoita, mutta Arosillan tarkkuus oli meille suuri yllätys, myönsi valmentaja Ensio Helimäki.

Sarjanelosena majaileva Vilpas (14/7) oli nyt voittanut kahden kuukauden aikana yhdeksästä pelistään kahdeksan ja kotietu pleijareihin näytti todennäköiseltä. Muutenkin Salon palloilukeväässä oli mukava draivi päällä, sillä kaikki neljä pääsarjajoukkuetta Vilpas, Viesti, Piivolley ja SoPa olivat matkalla pudotuspeleihin.

Kuudes voitto putkeen irtosi Karkkilasta, jossa kotijoukkue jäi täysin vastaantulijaksi luvuin 77-102. Sami Laaksonen johdatti vieraat 0-15 johtoon ja Team Componenta teki avauskorinsa vasta kuuden minuutin kohdalla. Laaksonen rankaisi namukylän miehiä 30 pisteellä ja McDonald säesti 26 pinnalla. Voitto oli historiallinen, sillä koskaan aiemmin Vilpas ei ollut hakenut pinnoja Karkkilan pienestä hallista.

 

Erikoisen sarjaohjelman vuoksi (paikalliskierrokset) voitto numero seitsemän tuli taas Korihaista 109-89. Ukilaisille peli oli kolmas pisteetön vierailu Salohalliin kuukauden sisällä ja uusia reissuja oli vielä näköpiirissä, sillä illan joukkueet olisivat mahdollisesti vastakkain pudotuspelien avauskierroksella. Ilpo Jalonen (17/1) venyi kauden parhaimpaansa tv-kameroiden ja 1300 katsojan edessä eikä moittia voi McDonaldia (25/3) ja Praznovskyakaan (21/11). Lopussa kentälle päässyt nuori Niilo Merilä heitti kauden toisen heittonsa ja prosentti pysyi sadassa!

Pitkä voittoputki katkesi kaikkien yllätykseksi kotihallissa Lappeenrannan NMKY:tä vastaan 79-82 snorkkelilasimies Mark Nealin (26) ollessa ykkösroolissa. Vilppaalta oli sivussa puujalkainen William Coley ja Arosilta ja McDonald pelasivat puolitehoisina. Tuukka Kotin viime sekunnin kolmonen pomppi raudasta ulos ja pisteet matkasivat sarjajumbolle.

 

Namika Lahti (20/3) jatkoi sarjakärkenä perässään Pyrbasket (19/5), Honka (17/5) ja Vilpas (16/8). Laaksosen tulon jälkeen Vilpas oli voittanut yhdeksästä pelistään seitsemän ja tärkeä kotietu oli omassa hanskassa. Mahdollisuudet parempaankin sijoitukseen olivat toki olemassa, mutta jatkuvat loukkaantumiset häiritsivät joukkuetta ja harjoittelua. Jarno Nikulan kausi päättyi kahdeksaan peliin, Peter Praznovskyn nilkat pyörähtelivät jatkuvasti ja samasta ongelmasta kärsi William Coley. Ilpo Jalosen polvi keräsi koko ajan nestettä ja Erik Iltasen inttikausi oli täynnä erilaisia takaiskuja. Kun listaan lisätään John McDonaldin sormiongelmat ja Henrik Hannosen olkapäävamma, valmentaja Harrisin tuskan kyllä ymmärsi.

 

Salkkarin ottelumainos 2000-2001 kaudelta. 

 

Vilppaan tarina jatkuu osassa 23, jolloin viedään runkosarja päätökseen ja katsotaan, miten pudotuspelit lopulta sujuivat. Pysykää menossa mukana!  

Liity postituslistalle

Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan laatikkoon ja klikkaa Liity postituslistalle -painiketta!

Yhteistyökumppanit